sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Vuosi tankotanssien


Nyt on vierähtänyt jo reipas vuosi siitä, kun aloitin tankotanssimisen. Miettiessäni nyt viime keväistä alkuinnostustani, voin hyvillä mielin todeta, että suhteeni tankoiluun ei ole juurikaan muuttunut. Olen lajista yhtä innostunut kuin alkuhurmassani, enkä usko, että asia tulee lähivuosina muuttumaan. Viime aikoina on kuitenkin tullut myös huomattua, että toisinaan tankotanssiminenkin voi tuntua pakkopullalta, ja joskus on vain pakotettava itsensä treenamaan.

Alkukevät on ollut itselleni poikkeuksellisen haastavaa aikaa; olemme juuri muuttaneet ja aloitin tammikuussa psykologin loppuharjoitteluni. Harjoittelupaikassani on kuitenkin sisäilmaongelma, jonka vuoksi oloni on ollut kurja sekä töissä että kotona, ja nyt joudunkin hätäisesti etsimään itselleni uuden harjoittelupaikan loppukevääksi (ja sen myötä ehkä vielä muuttamaankin uudestaan). Viimeiset kuukaudet ovat olleet siis itselleni poikkeuksellisen stressaavia, ja valehtelisin jos väittäisin, ettei tämä olisi vaikuttanut myös treenijaksamiseeni.


Jatkettu perhonen (ja mun rakas pikku tankohuone meidän uudessa kämpässä!)

Nyt asiat ovat kuitenkin järjestymään päin, ja olen huomannut, että jo se on lisännyt energiaani ja intoani mennä tankotunneille.










Keskittymisilme parhaimmillaan :D
Eskimotankoilua

Missä siis koen meneväni nyt vuoden jälkeen? Sanoisin, että paljon pidemmällä kuin olisin uskaltanut toivoa. Voimani ovat kasvaneet syksyn ja talven aikana todella paljon. Venyvyydestä en valitettavasti voi sanoa samaa. Sen sijaan, että olisin talven aikana edistynyt, olen ottanut huomattavaa takapakkia. Onnistuin marraskuussa venytellessäni loukkaamaan reisilihakseni, enkä sen jälkeen ole saanut venyteltyä kunnolla, koska lihas tahtoo vihoitella vieläkin, jos yritän venyttää sitä.

Muistan vielä, kuinka kesällä ajattelin olevani ihan "super badass", kun jonain kauniina päivänä saan ayeshan tehtyä. Nyt jaksan pitää asentoa puoli minuuttia, mutta ei, en koe olevani erityisen badass (korkeintaan keskiverto badass :D). Opitut liikkeet tuottavat totta kai suurta riemua, mutta samalla tavoitteet hyppäävät aina korkeammalle. Kun katselee liikaa instagram -videoita, joilla tankotytöt vetävät huikeita temppuja, tulee helposti ajatus, että "enhän mä oikeastaan vielä paljon mitään osaa". Pyrin kuitenkin muistuttamaan itseäni siitä, että suhteessa siihen missä olin vuosi sitten, niin kyllähän mä nyt osaan vaikka ja mitä.


Ayesha

Nykyään käyn siis Pole Basen tunneilla (Pole Academy muutti vuoden vaihteessa nimensä). Olen joulun jälkeen käynyt 3 tason tunneilla, ja ensi viikosta lähtien olisi tarkoitus mennä  myös 4 tason tunneille (joka on siis viimeinen taso). Saa nähdä, miten töminällä sieltä tangolta tullaan alas..:D

Joulun jälkeen olen käynyt lisäksi vertikaalikankaan tunneilla, ja pitänyt niistä todella paljon. Olenkin nyt ajatellut laajentaa ilma-akrobatia repertuaariani tangolta myös kankaalle. Kankaan kanssa työskennellessä olen iloinnut siitä, että eteneminen on ollut paljon nopeampaa kuin tangolla aikanaan - koska kankailla käytetään hyvin samoja lihaksia, olen päässyt hyppäämään suoraan edistyneiden tunneille.

Päätin olla liittämättä tähän postaukseen nyt videoita, mutta jos joku haluaa nähdä enemmän tankopuuhiani käytännössä, niin kannattaa kurkata instagram -tililleni (amazing_anneli) :)


perjantai 21. lokakuuta 2016

Tanssikoulun vaihto ja muita tankokuulumisia


Edellisestä tankotanssipostauksestani on päässyt vierähtämään jo tovi. Syy ei toki ole se, että olisin kyllästynyt lajiin. Päinvastoin, olen vähintäänkin yhtä innostunut kuin aikaisemmin - ehkä innostuneempikin.

Syksy on kuitenkin ollut hektistä aikaa. Aloitan psykologin loppuharjoitteluni joulun jälkeen, ja siihen mennessä pitäisi saada rykäistyä kaikki viimeiset kurssit alta, sekä tietenkin naputeltua gradu valmiiksi. Opiskelukiireitä ei suinkaan ole auttanut se, että PoleAcademy vetää mua puoleensa huomattavasti enemmän kuin tenttikirjojen ääressä istuminen. Nyt olen tosin ollut pari viikkoa flunssassa, joten treenitkin ovat jääneet sikseen. Ärsyttää jo etukäteen, kun tiedän, että tangolle palaillessani hartiat tulevat olemaan taas ensimmäiset päivät ihan mielettömän jumissa.

PoleAcademyn veto on osittain syy myös hiljaisuuteen blogin puolella; kotitreenit omalla tangolla ovat jääneet vähemmälle, koska olen käynyt niin paljon tankotunneilla. Syksyn kiireiden keskellä olemme kuitenkin poikaystäväni kanssa etsineet isompaa asuntoa, joka nyt näyttäisi löytyneen! Voin siis pian sanoa hyvästit huonekalujen raahaamiselle kotitankoilun yhteydessä, ja näin ollen ehkä reipastun taas treenailemaan ja kuvailemaan enemmän kotonakin.

Alla oleva video on elokuulta, eli jo parin kuukauden takaa. Videolla treenailen pääalaspäin olemista pyörivällä tangolla. Mitenkään puhdasta tai viimeisteltyä settiä tämä ei ole, vaan käytännössä vain kooste yhdistä tankotreeneistäni.






Tankotanssin suhteen olen tehnyt myös hiljattain muutoksia. Tampereella on kaksi tankotanssikoulua: StudioMove ja PoleAcademy. Syyskuussa päätin siirtyä StudioMovelta PoleAcademylle, jolla olen nyt ehtinyt käydä noin kuukauden. Päätös tuli itsellenikin yllätyksenä, sillä viihdyin StudioMovella oikein hyvin. Tilat ovat kauniit ja valoisat, ja opettajat päteviä ja mukavia. Mulla ei ole paikasta mitään pahaa sanottavaa. Loppukesästä kävin kuitenkin huvikseni parilla PoleAcademyn kokeilutunnilla, ja tovin pohdittuani totesin, että oli muutoksen aika.

Miksi sitten päätin vaihtaa? Heti ensimmäisellä tunnilla totesin, että PoleAcademyn tunnit ovat fyysisesti selvästi raskaampia. Pyörähdyksiin, alkulämmittelyihin ja loppuvenyttelyihin käytetään vähemmän aikaa, ja tangolla tehtäviä pitoja ja invertointia harjoitellaan paljon. Tunnit ovat myös kestoltaan vartin pidempiä. Sen lisäksi PoleAcademyllä järjestetään Power pole -tunteja, joilla keskitytään erityisesti lihaskunnon parantamiseen. Tuntien raskaus olikin suurin syy päätökseeni. Koen edistyneeni StudioMovella hyvin, mutta jotta jatkossa pystyn oikeasti raskaisiin liikkeisiin, tarvitsen lisää lihasta, ja uskon saavani sitä nopeammin PoleAcademyn tunneilta.

Olen pitänyt myös siitä, että PoleAcademyn tunneilla on usein ollut melko pieni osallistujamäärä, ja ohjaus on siis ollut hyvin yksilöllistä (parhaimmillaan olen ollut ainoa ihminen tunnilla). Ylipäätään on tuntunut, että vaikeistakaan jutuista ei anneta luistaa. Kaikki tehdään, mutta jos pelottaa tai tarvitsee apua, niin opettaja ei vain neuvo vieressä, vaan oikeasti tarttuu susta kiinni ja näyttää, mitä siellä tangolla pitäisi tapahtua. Vaikeissa liikkeissä käytetään myös pareja spottaamaan, mikä itselleni ainakin tuo mielenrauhaa.

Musta on myös hirveän kivaa, että PoleAcademylla on paljon venyttelytunteja. Tuntuu, että tuntien myötä vihdoin on lähtenyt oikeasti vähän vetristymäänkin. Kuulemma mun pitäisi treenata lisää jalkalihaksia, koska niitä täytyy olla riittävästi, jotta lihakset "uskaltaa antaa periksi" spagaattiin. Jalkatreeniä aion siis alkaa tekemään säännöllisesti, kunhan olen taas kunnolla toimintakunnossa. Kyllä se spagaatti sieltä vielä jonain kauniina päivänä löytyy!

Lisäksi olen käynyt kokeilemassa PoleAcademyn käsilläseisontatunteja. Niille olen päässyt osallistumaan valitettavasti vasta pari kertaa, mutta jatkossa aion kyllä käydä niin usein kuin mahdollista. Sen lisäksi, että olisi huippua osata seisoa jossain vaiheessa kunnolla käsillä, vahvistuvat samalla myös tankotanssissa tärkeät lihakset.

Ensi viikolla sitten taas tunneille treenailemaan. Yritän saada tänne blogin puolellekin vähän uudempaa materiaalia liikkeistä, jotka tällä hetkellä ovat työn alla! :)


sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Portugalin top 10 - osa 2

Edellisessä postauksessa kerroin Portugalin reissumme ensimmäisestä viikosta, joka vierähti Portossa. Tässä postauksessa matkamme jatkuu rannikkoa alaspäin Aveiroon ja Lissaboniin! :) Huikeita maisemia, kokemuksia ja ruokia - taas kerran!


6. Sintra 

Sintra on Lissabonin kupeessa sijaitseva pieni kaupunki, joka on nykyään myös historiallinen suojelukohde. Sintrasta löytyy yllin kyllin palatseja ja nähtävyyksiä, joissa käydä vierailemassa. Itse teimme sinne kuitenkin Lissabonista vain päivän reissun, emmekä valitettavasti ehtineet lainkaan nähdä historiallisempia näkemyksiä. Sen sijaan suunnistimme Ursa nimiselle rannalle, joka kuulemamme mukaan oli kaunein ranta ikinä. Pääseminen sinne ei ollut yksinkertaista. Käveltävä matka ei sinällään ole hirvittävän pitkä, mutta rannalle päästäkseen on kiivettävä vuorenrinnettä alas pientä ja jokseenkin vaikeakulkuista polkua. Lievästi korkeanpaikankammoisena sykkeeni nousi useamman kerran, kun polku kulki turhan lähellä reunamaa. Vaikeakulkuisen reitin ansiosta ranta on kuitenkin todella rauhallinen ja viihtyisä. Vain harvat turistit löytävät sinne, ja rannalla oleilevat pääasiassa nuoret aikuiset. Ranta oli kuitenkin ehdottomasti kaiken vaivan arvoinen, ja aivan uskomattoman kaunis!
























Tunnustan - tankoikävä vei musta voiton, ja saatoin hyödyntää tilaisuuteni yöllä tyhjässä junavaunussa Sintrasta lähtiessämme..:D


7. Labirinto

Labirinto on Lissabonissa sijaitseva horror house. Bongasin tämän nähtävyyden ensin itse, mutta sen jälkeen kun olimme käyneet paikan nettisivuilla ja lukeneet listan kaikista asioista, jotka olivat este osallistumiselle (alle 18 vuoden ikä, sydänoireet, ahtaanpaikankammo ym.) aloin jo vakavasti kyseenalaistaa ajatukseni. Ja kun lipunmyyjätyttö oli esitellyt meille heidän valtavan "wall of shame":nsa (jonka olimme ensin kuvitelleet koostuvan reitin läpäisseiden nimistä, mutta kyseessä olivatkin ihmiset, jotka olivat joutuneet lopettamaan reitin kesken) olin valmis juoksemaan karkuun. Kyse on siis noin 20 minuutin kauhukierroksesta, jossa näyttelijät kuljettavat onnetonta tulijaa pitkin kauhutarinaa, joka sisältää yllinkyllin pelottavia kosketuksia ja muuta kamalaa. Esitettävä tarina vaihtelee, mutta me päädyimme seikkailemaan pienen tytön painajaiseen. Taisin kirkua jo ensimmäisessä huoneessa kaikki kumoon, mutta voin erittäin ylpeänä kertoa selvinneeni kuitenkin reitin hengissä loppuun saakka! :)


8. Ocearium

Ocearium on kiva nähtävyys kenelle tahansa, ja oiva kohde myös lapsiperheille :)























9. Lissabonin puistot

Lissabonista löytyy aivan ihania ja todella suuria puistoja, joista kannattaa ehdottomasti ottaa ilo irti siellä ollessa. Itse vietimme yhden illan viinipullon kanssa Estrela puistossa. Siellä tepasteli myös valtavan söpö pikku tipuperhe! Itselleni tapahtui pieni vahinko punaviinin kanssa, mutta poikaystäväni pelasti mut onneksi ritarillisesti tarjoamalla paitansa lainaan :)








Punaviinionnettomuuden jälkeen (p.s. on mulla sortsit alla jos joku miettii :D)



10. Aveiro

Aveiro on viehättävä pieni kaupunki, jonka keskusta kulkee kahdella puolen kaupungin läpi virtaavaa kanaalia. Kanaalia pitkin pääsee kulkemaan myös veneillä, mutta venekyytejä käyttävät lähinnä vain turistit. Kaupunki oli tunnelmallinen, ja tuntui ihanan pieneltä ja väljältä Porton viikkomme jälkeen. Pienestä koostaan huolimatta sieltä löytyi suurehko, taivasalla oleva oskoskeskus, sekä yllin kyllin ravintoloita ja illanviettopaikkoja. Katukuva koostui kauniista vanhanaikaisista rakennuksista, ja keskustan rumempia rakennuksia oli peitetty maalatuilla kankailla, jotka esittivät kauniita talojen julkisivuja.


Ostoskeskus





Ruma julkisivu, joka peitetty maalatulla kauniimmalla julkisivulla :)












Ihana reissu ja ihania paikkoja! Portugali on ehdottomasti näkemisen arvoinen maa, jossa riittää yllin kyllin nähtävää vielä tulevillekin reissuille :)


lauantai 24. syyskuuta 2016

Portugalin top 10 - osa 1


Nyt on lomat lusittu ja paluu arkeen koittanut. Kahdessa viikossa ehdimme nähdä Portoa, Aveiroa ja Lissabonia, ja tässä postauksessa haluankin jakaa vinkkejä muille Portugaliin suunnistaville, sekä totta kai jakaa lomakuvia, joita tuli otettua ahkerasti! Ihan huikea reissu takana, mutta kyllä oma sänkykin tuntuu taas hyvältä :) Koska nähtävää ja koettavaa oli paljon, päätin jakaa reissupostauksen kahteen osaan. Tässä osassa kerron reissumme alkupuoliskosta eli Porton tunnelmista.

Mitä Portossa käydessä siis mielestäni pitää kokea?


Hotellin kattouima-altaalla Portossa


1. Ravintolat

Hyviä ravintoloita metsästäessä kannattaa ehdottomasti vältellä pahinta turistikeskittymää Dom Luisin sillan kupeessa. Itse suunnistimme lähinnä TripAdvisorin avulla, ja löysimme aivan huikeita ruokapaikkoja hieman syrjemmästä. Luonnollisesti kannattaa ottaa ilo irti merenelävätarjonnasta ja halvoista viineistä!

Henkilökohtaiset suosikkini olivat Papa Vino's -ravintola ja Franganito. Papa Vino'sissa tilasimme "kahden hengen" risottoa muistuttavan mereneläväannoksen, joka sisälsi muun muassa jättikatkarapuja. Ruokaa tuli kattilallinen, ja annos olisi ollut passelimpi viidelle kuin kahdelle hengelle. Ruoka oli huikean hyvää, maisemat yläkerrasta upeat, paikka todella tunnelmallinen ja omistaja valtavan ystävällinen. Franganitossa voin taas liioittelematta sanoa syöneeni elämäni parhaan pihvin. Ravintola oli ihanan pieni ja tunnelmallinen ja ravintolan omistaja todella ystävällinen - saimme jälkiruuan kyljessä ilmaiseksi portviiniä, ja hän muisti tilaamamme viinin vielä monta päivää myöhemmin, kun menimme uudestaan syömään.




2. Francesinha

Francesinha on todennäköisesti vastenmielisin asia, jota olet ikinä pistänyt suuhusi. Se kuuluu kuitenkin asioihin, jotka on koettava, jos Portugaliin matkustaa. Kyseessähän on siis leipä, jonka väliin on tungettu kaikkea mahdollista lihaa, joka on kuorrutettu juustolla, ja lisäksi koko hirvitys uiskentelee olutkastikkeessa.

Vaikea uskoa, että moinen ruoka on saavuttanut suosion, kun se selvästikin on syntynyt krapula-aamuna jonkin poikamiesboksin syövereissä jääkaapiin ainoista aineksista. Yök.





3. Viinitilakierros

Portosta käsin järjestetään päivän kestäviä viinitilakierroksia. Sellaiselle kannattaa ehdottomasti suunnistaa, mikäli on lainkaan viinin ystävä. Täytyyhän portviinejä käydä maistelemassa, jos kerran Portossa on. Viinien maistelun lisäksi pääset kurkistamaan viinikellareihin, kuulemaan valmistusprosessista ja näkemään huikaisevan kauniita maisemia.




















4. Serralves museo

Kannattaa huomioida, että moniin museoihin on ilmainen sisäänpääsy sunnuntaisin aamupäivällä. Serralvesissa oli mielenkiintoinen näyttely, ja museon yhteydessä on todella suuri ja kaunis puisto. Mukaan voikin napata vaikka kirjan, ja iltapäivä hujahtaa mukavasti lammen reunalla lukien. Lasten iloksi sieltä löytyi myös valtava aitaus, jossa tepasteli sulassa sovussa lampaita, hevosia, aaseja ja härkiä.








5. Dom Luisin silta ja Douro-joki

Dom Luisin silta on Porton tärkeimpiä nähtävyyksiä ja kieltämättä näkemisen arvoinen. Douro-joen vartta kannattaa myös ehdottomasti kävellä; sitä kehystävät viehättävät vanhat rakennukset, ja näkymät joen rannalla ovat todella kauniit.






Portugalissa riehuneiden metsäpalojen savu kantautui jokea pitkin Portoon saakka



















Seuraavaksi suunta jatkui Aveiroon ja sieltä Lissaboniin! Sieltä tunnelmia luvassa seuraavassa postauksessa :)